Milloin kotihoitoa kannattaa alkaa harkita?

Kotihoidon tarve syntyy usein vähitellen

Kotihoidon aloittamiseen ei ole olemassa yhtä tiettyä hetkeä. Harvoin tulee vastaan yhtä yksittäistä päivää, jolloin voidaan selvästi sanoa, että juuri nyt kotihoitoa tarvitaan.

Usein muutos tapahtuu vähitellen.

Kaupassa käyminen alkaa tuntua raskaammalta. Lääkkeiden ottaminen unohtuu silloin tällöin. Ruoanlaitto vähenee. Kodin askareisiin kuluu aiempaa enemmän aikaa, ja ulkona liikkuminen saattaa vähentyä epävarmuuden tai väsymyksen vuoksi.

Yksittäinen muutos ei välttämättä tarkoita kotihoidon tarvetta. Jos pieniä vaikeuksia alkaa kuitenkin kasaantua, asiaa kannattaa tarkastella kokonaisuutena.

Kotihoidon tarkoituksena ei ole ottaa arkea pois asiakkaan omista käsistä, vaan auttaa niissä asioissa, joissa tukea tarvitaan.

Apua kannattaa selvittää ennen kuin arki muuttuu liian raskaaksi

Kotihoitoa harkitaan joskus vasta siinä vaiheessa, kun kotona selviytyminen on jo selvästi vaikeutunut.

Usein apua olisi kuitenkin hyvä selvittää aikaisemmin.

Kun tukea järjestetään ennakoivasti, voidaan ehkäistä tilanteita, joissa arjen pienistä haasteista kasvaa suurempia ongelmia. Esimerkiksi säännöllinen käynti voi auttaa huolehtimaan ruokailusta, lääkkeistä, hygieniasta tai turvallisesta liikkumisesta.

Avun aloittaminen voi myös tapahtua hyvin kevyesti.

Aluksi kyse voi olla esimerkiksi yhdestä tai muutamasta käynnistä viikossa. Avun määrää voidaan myöhemmin lisätä tai vähentää tilanteen mukaan.

Jos haluat ensin tutustua tarkemmin siihen, mitä yksityinen kotihoito käytännössä tarkoittaa, lue artikkeli Yksityinen kotihoito – mitä se sisältää ja kenelle se sopii?

Millaiset merkit voivat kertoa avuntarpeesta?

Avuntarve näkyy eri ihmisillä eri tavalla. Usein omaiset huomaavat muutoksen ensimmäisenä pienissä arkisissa asioissa.

Kotiin saatavaa apua voi olla hyvä alkaa selvittää esimerkiksi silloin, kun:

• ruokailu muuttuu epäsäännölliseksi tai ruoan valmistaminen alkaa jäädä väliin
• lääkkeiden ottaminen unohtuu tai lääkityksen seuraaminen tuntuu vaikealta
• peseytyminen, pukeutuminen tai muu henkilökohtainen hygienia vaikeutuu
• kodin tavalliset askareet alkavat kuormittaa aikaisempaa enemmän
• kaupassa, apteekissa tai asioilla käyminen vaikeutuu
• liikkuminen kotona tai kodin ulkopuolella muuttuu epävarmaksi
• kaatumisen riski kasvaa
• muistamiseen liittyvät vaikeudet lisääntyvät
• yksinäisyys lisääntyy ja sosiaalinen kanssakäyminen vähenee
• kotiin jää tavallista enemmän tekemättömiä asioita
• omainen alkaa huolestua siitä, pärjääkö läheinen kotona yksin

Yksittäinen merkki ei vielä välttämättä tarkoita, että kotihoito pitäisi aloittaa. Useamman muutoksen esiintyminen samanaikaisesti voi kuitenkin olla hyvä syy keskustella tilanteesta.

Muutokset ruokailussa voivat jäädä helposti huomaamatta

Ruokailu on yksi ensimmäisistä asioista, joissa arjen vaikeutuminen saattaa näkyä.

Ruoan valmistaminen voi tuntua työläältä, kaupassa käyminen raskaalta tai ruokahalu voi vähentyä. Jääkaapissa saattaa olla aiempaa vähemmän ruokaa tai ateriat korvautuvat pienillä välipaloilla.

Riittävä ravinto ja juominen ovat kuitenkin tärkeä osa toimintakyvyn ylläpitämistä.

Jos ruokailu alkaa selvästi vähentyä tai muuttua epäsäännölliseksi, asiaan kannattaa kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa.

Lääkkeiden kanssa ei kannata jäädä yksin

Monella ikääntyneellä on käytössä useita lääkkeitä eri vuorokaudenaikoina. Niiden muistaminen voi muuttua haastavaksi etenkin silloin, jos muistissa tai toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia.

Merkkejä voivat olla esimerkiksi ottamatta jääneet lääkkeet, epävarmuus siitä, onko lääke jo otettu, tai lääkkeiden väärät ottoajat.

Kotihoito ja tarvittaessa kotisairaanhoito voivat tukea lääkityksen turvallista toteutumista asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan.

Liikkumisen epävarmuus voi kaventaa arkea nopeasti

Liikkumiskyvyn heikentyminen ei aina näy heti suurena muutoksena.

Portaita saatetaan alkaa vältellä. Ulkona käydään harvemmin. Suihkussa käyminen tuntuu epävarmalta tai yölliset käynnit WC:ssä aiheuttavat huolta kaatumisesta.

Kun liikkuminen vähenee, myös toimintakyky voi heiketä entisestään.

Siksi liikkumiseen liittyviin muutoksiin kannattaa reagoida ajoissa. Sopiva tuki voi auttaa ylläpitämään mahdollisimman itsenäistä ja aktiivista arkea.

Muistin muutokset voivat lisätä avuntarvetta

Pieni unohtelu kuuluu monen arkeen eikä yksinään tarkoita kotihoidon tarvetta.

Huomiota kannattaa kuitenkin kiinnittää siihen, vaikuttaako muistaminen päivittäiseen selviytymiseen.

Jos esimerkiksi lääkkeet unohtuvat toistuvasti, liesi jää päälle, laskut jäävät hoitamatta tai sovitut asiat unohtuvat jatkuvasti, kotiin saatavan tuen mahdollisuuksia kannattaa selvittää.

Kotihoito voi tuoda päivään rakennetta ja auttaa muistamaan arjen tärkeitä asioita.

Myös yksinäisyys voi olla syy kotiin saatavalle tuelle

Kotihoitoa ajatellaan helposti vain peseytymiseen, lääkkeisiin tai muihin välttämättömiin tehtäviin liittyvänä palveluna.

Kotona selviytymiseen kuuluu kuitenkin myös sosiaalinen hyvinvointi.

Jos ihminen viettää suuren osan päivistä yksin eikä pysty enää liikkumaan kodin ulkopuolella samalla tavalla kuin aikaisemmin, yksinäisyys voi lisääntyä.

Säännöllinen kohtaaminen voi muodostua tärkeäksi osaksi arkea ja lisätä samalla turvallisuuden tunnetta.

Omaisen huoli on tärkeä ottaa vakavasti

Joskus ikääntynyt itse kokee pärjäävänsä hyvin, vaikka omainen olisi jo huomannut muutoksia arjessa.

Tämä ei tarkoita, että kotihoitoa pitäisi heti aloittaa. Omaisen huoli on kuitenkin hyvä syy ottaa asia puheeksi.

Huoli voi liittyä esimerkiksi siihen, että läheinen:

• ei vastaa puhelimeen tavalliseen tapaan
• syö aiempaa huonommin
• ei enää käy ulkona
• unohtaa sovittuja asioita
• vaikuttaa tavallista väsyneemmältä tai sekavammalta
• tarvitsee jatkuvasti enemmän omaisen apua

Myös omaisen jaksaminen on tärkeää.

Jos läheisen arjen tukeminen alkaa viedä suuren osan omasta ajasta tai aiheuttaa jatkuvaa huolta, ulkopuolinen apu voi helpottaa sekä asiakkaan että läheisten tilannetta.

Kotihoitoa ei tarvitse aloittaa suurella palvelumäärällä

Kotihoidon aloittamiseen saattaa liittyä ajatus siitä, että palvelun käyttäminen tarkoittaisi heti päivittäisiä käyntejä tai suurta muutosta arkeen.

Näin ei tarvitse olla.

Palvelu voidaan rakentaa asiakkaan tarpeiden mukaan.

Yhdelle sopiva ratkaisu voi olla apu kerran viikossa, toiselle muutamana päivänä viikossa ja kolmannelle useampi käynti päivässä.

Tarve voi myös muuttua ajan myötä.

Tavoitteena on löytää juuri sellainen määrä apua, joka tukee arkea ilman tarpeettomia palveluita.

Lisää siitä, millaista apua kotihoito voi käytännössä sisältää ja kenelle palvelu sopii, voit lukea artikkelista Yksityinen kotihoito – mitä se sisältää ja kenelle se sopii?

Keskustelun kotihoidosta voi aloittaa rauhallisesti

Kotihoidon ehdottaminen läheiselle voi tuntua vaikealta.

Asia voidaan helposti tulkita niin, että joku epäilee hänen pärjäämistään tai haluaa päättää asioista hänen puolestaan.

Siksi keskustelu kannattaa aloittaa konkreettisista arjen asioista.

Sen sijaan että kysyttäisiin suoraan, tarvitseeko henkilö kotihoitoa, voidaan keskustella esimerkiksi siitä, mikä arjessa tuntuu tällä hetkellä raskaalta.

Voidaan kysyä esimerkiksi:

• Onko kaupassa käyminen muuttunut hankalammaksi?
• Tuntuuko peseytyminen turvalliselta?
• Olisiko mukavaa, jos joku auttaisi välillä ruoan kanssa?
• Onko lääkkeiden muistaminen helppoa?
• Onko kotona jotain sellaista, johon olisi hyvä saada apua?

Tarkoituksena ei ole päättää toisen puolesta, vaan selvittää yhdessä, voisiko pienikin apu tehdä arjesta helpompaa.

Kotihoidon tarvetta voi arvioida yhdessä ammattilaisen kanssa

Perheen ei tarvitse itse tietää tarkasti, kuinka paljon apua tarvitaan tai millainen palvelu olisi sopiva.

Tilannetta voidaan arvioida yhdessä kotihoidon ammattilaisen kanssa.

Arvioinnissa voidaan käydä läpi esimerkiksi:

• asiakkaan päivittäistä toimintakykyä
• liikkumista ja turvallisuutta
• ruokailua
• henkilökohtaisen hygienian onnistumista
• lääkitykseen liittyviä tarpeita
• kodin ulkopuolella asiointia
• sosiaalisen tuen tarvetta
• läheisten mahdollisuuksia osallistua arkeen

Näiden perusteella voidaan suunnitella asiakkaalle sopiva kokonaisuus.

Apua voi olla hyvä hakea jo ennen akuuttia tarvetta

Kotihoidossa ennakointi on usein helpompaa kuin kriisitilanteeseen reagoiminen.

Jos arki on vielä pääosin sujuvaa mutta joitakin huolenaiheita on alkanut ilmetä, juuri silloin voi olla hyvä hetki tutustua eri vaihtoehtoihin.

Palveluiden selvittäminen ei vielä tarkoita niiden aloittamista.

Kun tietää etukäteen, millaista apua on saatavilla ja kehen voi tarvittaessa ottaa yhteyttä, palvelun aloittaminen on myöhemmin huomattavasti helpompaa.

Tärkeintä on mahdollisimman hyvä ja turvallinen arki kotona

Kotihoitoa kannattaa alkaa harkita silloin, kun arjen tehtävät alkavat vaatia aikaisempaa enemmän ponnistelua, turvallisuudesta herää huolta tai läheisten vastuu kasvaa jatkuvasti.

Avun ei tarvitse olla suurta.

Joskus jo pieni ja säännöllinen tuki voi auttaa säilyttämään itsenäisyyttä, toimintakykyä ja mahdollisuuden asua omassa kodissa pidempään.

Kotihoidon tavoitteena ei ole tehdä asioita asiakkaan puolesta silloin, kun hän pystyy tekemään ne itse. Tarkoituksena on tukea juuri niissä asioissa, joissa apua tarvitaan.

Haluatko selvittää, voisiko kotihoidosta olla apua?

Jos oman tai läheisen arjessa on alkanut näkyä muutoksia, kotihoidon mahdollisuuksiin voi tutustua jo ennen kuin avuntarve muuttuu suureksi.

Lue, miten TuuliCaren kotihoito voi tukea arkea:

https://tuulicare.fi/kotihoito-ja-kotisairaanhoito/