Yksityinen kotihoito – mitä se sisältää ja kenelle se sopii?

Lyhyesti: mitä yksityinen kotihoito tarkoittaa?

Yksityinen kotihoito on asiakkaan kotiin tuotavaa yksilöllistä apua ja hoivaa. Se voi sisältää esimerkiksi:

• Apua peseytymiseen ja pukeutumiseen.
• Tukea ruokailuun ja aterioiden valmisteluun.
• Lääkehoitoa ja lääkkeiden ottamisen seurantaa.
• Apua liikkumiseen ja ulkoiluun.
• Terveydentilan ja yleisen voinnin seurantaa.
• Seuraa, keskustelua ja turvallista läsnäoloa.
• Kotisairaanhoitoa, kuten haavanhoitoa, mittauksia ja näytteenottoa.

Palvelun sisältö, käyntien määrä ja aikataulu sovitaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Kotihoitoa voi käyttää säännöllisesti tai tilapäisesti esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen jälkeen.

Sisällysluettelo

• Mitä yksityinen kotihoito käytännössä on?
• Mitä kotihoito voi sisältää?
• Kenelle yksityinen kotihoito sopii?
• Milloin kotihoitoa kannattaa harkita?
• Miten kotihoito eroaa kotisairaanhoidosta?
• Kuinka usein kotihoitaja voi käydä?
• Miten yksityinen kotihoito aloitetaan?
• Mitä kotihoidon tarjoajaa valittaessa kannattaa huomioida?
• Miten yksityinen kotihoito maksetaan?
• Usein kysyttyä yksityisestä kotihoidosta.

Mitä yksityinen kotihoito käytännössä on?

Yksityinen kotihoito tarkoittaa kotiin tuotavaa apua, jonka asiakas tai hänen läheisensä hankkii yksityiseltä palveluntarjoajalta. Sen tavoitteena on tukea asiakkaan hyvinvointia, toimintakykyä ja turvallista asumista omassa kodissa.

Kotihoidon tarve ei tarkoita automaattisesti sitä, ettei ihminen enää selviytyisi itsenäisesti. Usein pienikin oikeaan aikaan saatu apu riittää tekemään arjesta turvallisempaa ja ehkäisemään tilanteiden vaikeutumista.

Yksi asiakas voi tarvita apua lääkkeiden ottamiseen, toinen peseytymiseen ja kolmas ruokailuun tai ulkoiluun. Joillekin tärkeintä on säännöllinen seura ja tieto siitä, että tuttu ammattilainen käy tarkistamassa voinnin.

Yksityistä kotihoitoa voidaan käyttää myös hyvinvointialueen järjestämän kotihoidon rinnalla. Tällöin yksityinen palvelu täydentää jo saatavaa apua esimerkiksi silloin, kun asiakas tai hänen läheisensä toivoo lisää käyntejä, pidempiä kohtaamisia tai apua sellaisiin arjen tilanteisiin, joita nykyinen palvelu ei kata.

Mitä yksityinen kotihoito voi sisältää?

Kotihoidon sisältö muodostetaan asiakkaan elämäntilanteen, toimintakyvyn ja omien toiveiden perusteella. Palvelun ei tarvitse olla kaikille samanlaista, vaan apu voidaan kohdentaa juuri niihin asioihin, joissa sitä tarvitaan.

Apua henkilökohtaiseen hygieniaan ja pukeutumiseen

Kotihoitaja voi auttaa esimerkiksi peseytymisessä, suihkussa käymisessä, ihonhoidossa, suun hoidossa, wc-käynneissä ja pukeutumisessa. Avustaminen tehdään asiakkaan yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.

Tavoitteena ei ole tehdä kaikkea asiakkaan puolesta. Hoitaja tukee asiakasta osallistumaan arjen toimintoihin oman toimintakykynsä mukaisesti.

Tukea ruokailuun ja ravitsemukseen

Kotihoito voi sisältää aterioiden valmistelua, ruoan lämmittämistä, ruokailussa avustamista sekä syömisen ja juomisen seurantaa. Samalla voidaan huomata muutoksia ruokahalussa, painossa tai yleisessä jaksamisessa.

Säännölliset ateriat ja riittävä juominen ovat tärkeä osa kotona pärjäämistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Lääkehoitoa ja voinnin seurantaa

Koulutettu ja lääkeluvallinen hoitaja voi huolehtia sovitun lääkehoitosuunnitelman mukaisista tehtävistä. Näihin voivat kuulua esimerkiksi lääkkeiden jakaminen, lääkkeiden ottamisen varmistaminen ja lääkehoidon vaikutusten seuraaminen.

Käynnillä voidaan seurata myös asiakkaan yleisvointia, toimintakykyä ja arjessa tapahtuvia muutoksia. Havaituista muutoksista voidaan sopimuksen ja suostumusten mukaisesti olla yhteydessä läheiseen tai muuhun asiakkaan hoitoon osallistuvaan tahoon.

Apua liikkumiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen

Kotihoitaja voi auttaa turvallisessa liikkumisessa, siirtymisissä ja ulkoilussa. Asiakasta voidaan kannustaa tekemään itse niitä asioita, joihin hänen voimavaransa riittävät.

Pienilläkin arjen toiminnoilla voi olla suuri merkitys liikuntakyvyn, itseluottamuksen ja itsenäisyyden säilymiselle.

Seuraa ja turvallista läsnäoloa

Kaikki avuntarve ei liity fyysisiin tehtäviin. Yksinäisyys, turvattomuus ja vähäiset sosiaaliset kontaktit voivat vaikuttaa merkittävästi ikääntyneen hyvinvointiin.

Kotihoitajan käyntiin voi kuulua keskustelua, yhdessä tekemistä ja asiakkaan kuulumisten kuuntelemista. Samalla läheiset saavat varmuutta siitä, ettei tärkeä ihminen jää arjessaan yksin.

Kenelle yksityinen kotihoito sopii?

Yksityinen kotihoito sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin. Sitä käyttävät erityisesti ikääntyneet, joiden toimintakyky on heikentynyt tai joiden kotona asuminen kaipaa lisätukea.

Kotihoidosta voi olla apua esimerkiksi silloin, kun:

• Päivittäiset toimet ovat alkaneet tuntua raskailta.
• Peseytyminen tai pukeutuminen ei onnistu turvallisesti yksin.
• Lääkkeiden ottaminen unohtuu tai lääkehoito vaatii seurantaa.
• Ruokailu on epäsäännöllistä tai aterioiden valmistaminen on vaikeutunut.
• Liikkumiseen liittyy kaatumisen tai loukkaantumisen riski.
• Muisti on heikentynyt ja arkeen tarvitaan selkeyttä.
• Asiakas kokee yksinäisyyttä tai turvattomuutta.
• Läheinen ei pysty olemaan paikalla niin usein kuin haluaisi.
• Kotiutumisen jälkeen tarvitaan tilapäistä apua.
• Hyvinvointialueen kotihoitoa halutaan täydentää yksityisellä palvelulla.

Kotihoitoa voi saada myös nuorempi henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt sairauden, vamman, leikkauksen tai muun elämäntilanteen vuoksi. Ratkaisevaa ei ole ikä vaan se, millaista apua turvallinen ja sujuva arki edellyttää.

Milloin kotihoitoa kannattaa alkaa harkita?

Kotihoidosta kannattaa keskustella mieluummin hieman liian aikaisin kuin vasta siinä vaiheessa, kun kotona pärjääminen on jo selvästi vaarantunut.

Avuntarve kehittyy usein vähitellen. Ensimmäisiä merkkejä voivat olla esimerkiksi lääkkeiden unohtuminen, jääkaappiin kertyvät vanhentuneet ruoat, kodin hoidon vaikeutuminen, lisääntyneet kaatumiset tai selvä vetäytyminen aiemmista harrastuksista ja ihmissuhteista.

Myös omaisen jatkuva huoli on tärkeä merkki. Jos läheinen joutuu tarkistamaan tilanteen monta kertaa päivässä tai kantaa suurta vastuuta toisen turvallisuudesta, ulkopuolinen apu voi helpottaa molempien arkea.

Kotihoidon ei tarvitse viedä itsenäisyyttä

Kotihoitoa saatetaan joskus vältellä, koska pelätään sen tarkoittavan itsenäisyyden menettämistä. Käytännössä tavoite on päinvastainen: oikeanlainen apu voi tukea asiakkaan omatoimisuutta ja mahdollistaa kotona asumisen pidempään.

Asiakas osallistuu palvelun suunnitteluun ja päättää omista asioistaan. Hoitajan tehtävänä on auttaa niissä tilanteissa, joissa tukea tarvitaan, sekä kannustaa asiakasta käyttämään jäljellä olevia voimavarojaan.

Kotihoito voidaan aloittaa kevyesti esimerkiksi yhdellä viikoittaisella käynnillä. Palvelua voidaan myöhemmin lisätä, vähentää tai muuttaa tilanteen mukaan.

Miten kotihoito eroaa kotisairaanhoidosta?

Kotihoito keskittyy erityisesti päivittäisen elämän, hyvinvoinnin ja kotona pärjäämisen tukemiseen. Kotisairaanhoito puolestaan tarkoittaa terveyden- ja sairaanhoitoa, joka toteutetaan asiakkaan kotona.

Kotisairaanhoito voi sisältää esimerkiksi:

• Haavanhoitoa ja haavan paranemisen seurantaa.
• Verikokeita ja muita näytteenottoja.
• Verenpaineen, verensokerin tai muiden arvojen mittaamista.
• Lääkehoidon toteuttamista.
• Katetrin tai avanteen hoitoa.
• PEG-letkun hoitoa ja ravitsemusta.
• Terveydentilan seurantaa.
• Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa.

Kotihoitoa ja kotisairaanhoitoa voidaan käyttää erikseen tai osana samaa palvelukokonaisuutta. Asiakkaalla voi esimerkiksi olla tarve sekä peseytymisavulle että säännölliselle haavanhoidolle.

Kuinka usein kotihoitaja voi käydä?

Kotihoito voi olla säännöllistä, satunnaista tai määräaikaista. Käyntejä voidaan sopia esimerkiksi kerran viikossa, useita kertoja viikossa tai päivittäin asiakkaan tarpeen mukaan.

Tilapäistä kotihoitoa voidaan tarvita esimerkiksi:

• Sairaalasta kotiutumisen jälkeen.
• Leikkauksesta tai tapaturmasta toipumisen aikana.
• Omaishoitajan loman tai sairastumisen vuoksi.
• Läheisen matkan ajaksi.
• Äkillisesti muuttuneessa elämäntilanteessa.
• Kokeilujaksona ennen säännöllisen palvelun aloittamista.

Palvelun aloittaminen ei siis edellytä pitkäaikaista sopimusta tai suurta avuntarvetta. Joskus jo muutama käynti voi tuoda ratkaisevaa helpotusta.

Miten yksityinen kotihoito aloitetaan?

Yksityisen kotihoidon aloittaminen lähtee yhteydenotosta ja rauhallisesta keskustelusta. Yhteyttä voi ottaa asiakas itse tai hänen läheisensä asiakkaan suostumuksella.

Ennen palvelun aloittamista kartoitetaan esimerkiksi:

• Missä arjen tilanteissa apua tarvitaan?
• Kuinka usein käyntejä tarvitaan?
• Mihin aikaan päivästä avusta olisi eniten hyötyä?
• Onko asiakkaalla sairauksia, lääkityksiä tai muita huomioitavia asioita?
• Mitkä asiat asiakas pystyy ja haluaa tehdä itse?
• Miten läheiset osallistuvat arkeen?
• Miten yhteydenpito asiakkaan, läheisten ja hoitajien välillä järjestetään?

Kartoituksen perusteella tehdään asiakkaan tilanteeseen sopiva suunnitelma. Suunnitelmaa voidaan päivittää, jos toimintakyky, terveydentila tai avuntarve muuttuu.

TuuliCare tarjoaa maksuttoman arviointikäynnin, jonka aikana käydään yhdessä läpi asiakkaan tilanne ja sopiva palvelukokonaisuus.

Mitä kotihoidon tarjoajaa valittaessa kannattaa huomioida?

Kotiin tulevan hoitajan on tärkeää herättää luottamusta. Kyse ei ole vain yksittäisistä työtehtävistä, vaan usein pitkäaikaisesta ja läheisestä yhteistyöstä asiakkaan omassa kodissa.

Palveluntarjoajalta kannattaa kysyä ainakin:

• Miten asiakkaan tarpeet arvioidaan ennen palvelun aloittamista?
• Voidaanko käyntien sisältöä ja määrää muuttaa myöhemmin?
• Käykö asiakkaan luona mahdollisimman tuttu hoitaja?
• Millainen koulutus ja lääkehoidon osaaminen hoitajilla on?
• Miten asiakkaan voinnissa tapahtuvista muutoksista viestitään?
• Mitä tapahtuu, jos tuttu hoitaja sairastuu?
• Mitä palvelu maksaa ja mitä hintaan sisältyy?
• Voiko palvelun maksamiseen käyttää palveluseteliä?
• Voiko työstä saada kotitalousvähennystä?

Palvelun sisältö, hinnat ja käytännöt kannattaa sopia selkeästi ennen käyntien aloittamista.

Miten yksityinen kotihoito maksetaan?

Yksityisen kotihoidon voi maksaa kokonaan itse. Joissakin tilanteissa palvelun hankkimiseen voidaan käyttää hyvinvointialueen myöntämää palveluseteliä.

Osasta kotiin ostettavista hoiva- ja kotitaloustöistä voi myös saada kotitalousvähennystä. Vähennyksen saamiseen vaikuttavat muun muassa työn sisältö, palveluntuottaja ja mahdolliset palveluun saadut tuet. Ajantasaiset ehdot kannattaa tarkistaa Verohallinnon kotitalousvähennystä koskevista ohjeista.

Palveluntuottaja voi auttaa selvittämään, millaiset maksutavat ja tukimuodot asiakkaan tilanteessa voivat tulla kyseeseen. Lopullisen päätöksen palvelusetelistä tekee hyvinvointialue ja kotitalousvähennyksestä Verohallinto.

Yksityinen kotihoito tukee myös läheisten jaksamista

Kun läheinen tarvitsee yhä enemmän apua, vastuu siirtyy helposti yhdelle omaiselle. Työn, oman perheen ja läheisen hoivan yhteensovittaminen voi muodostua raskaaksi, vaikka auttaminen olisi vapaaehtoista ja tärkeää.

Yksityinen kotihoito voi jakaa vastuuta ja antaa omaiselle mahdollisuuden levätä. Samalla läheinen saa varmuutta siitä, että asiakkaan luona käy sovitusti ammattilainen, joka huomioi hänen vointinsa ja auttaa arjen tilanteissa.

Ammattilaisen apu ei korvaa läheisten merkitystä. Se voi kuitenkin antaa yhteiselle ajalle uudenlaista tilaa, kun jokainen vierailu ei kulu lääkeasioiden, kodinhoidon tai muiden välttämättömien tehtävien hoitamiseen.

Kiireetöntä kotihoitoa asiakkaan omassa kodissa

Hyvä kotihoito rakentuu jatkuvuudesta, luottamuksesta ja asiakkaan aidosta kohtaamisesta. Kun hoitaja on mahdollisuuksien mukaan tuttu, asiakkaan ei tarvitse kertoa toiveitaan ja tapojaan jokaisella käynnillä uudelleen. Samalla hoitajan on helpompi huomata pienetkin muutokset asiakkaan voinnissa.

TuuliCare tarjoaa yksityistä kotihoitoa ja kotisairaanhoitoa Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla. Palvelu suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa. Tavoitteena on löytää juuri sopiva määrä apua, jotta kotona asuminen olisi mahdollisimman turvallista ja hyvää.

Usein kysyttyä yksityisestä kotihoidosta

Tarvitaanko yksityiseen kotihoitoon lääkärin lähete?

Tavallisen yksityisen kotihoidon aloittamiseen ei yleensä tarvita lääkärin lähetettä. Palveluntarjoajaan voi ottaa yhteyttä suoraan. Joidenkin kotisairaanhoidon toimenpiteiden toteuttaminen voi kuitenkin edellyttää lääkärin määräystä tai asiakkaan hoitoa koskevia tietoja.

Voiko omainen tilata kotihoidon läheiselleen?

Omainen voi olla yhteydessä palveluntarjoajaan ja auttaa palvelun järjestämisessä. Kotihoito perustuu kuitenkin asiakkaan suostumukseen, ja asiakas osallistuu palvelunsa suunnitteluun oman toimintakykynsä mukaisesti.

Voiko yksityistä kotihoitoa käyttää julkisen kotihoidon rinnalla?

Kyllä. Yksityinen kotihoito voi täydentää hyvinvointialueen järjestämää kotihoitoa esimerkiksi lisäkäynneillä, pidemmällä asiointiavulla tai muulla asiakkaan tarvitsemalla tuella.

Onko yksityinen kotihoito tarkoitettu vain ikääntyneille?

Ei. Kotihoitoa voi tarvita myös nuorempi henkilö esimerkiksi sairauden, vamman, leikkauksen tai tilapäisesti heikentyneen toimintakyvyn vuoksi.

Voiko kotihoitoa kokeilla ensin yhdellä käynnillä?

Kotihoito voidaan suunnitella myös lyhytaikaiseksi tai satunnaiseksi avuksi. Käyntien määrä ja jatko sovitaan palveluntarjoajan kanssa asiakkaan tarpeiden perusteella.

Mitä jos avuntarve muuttuu?

Kotihoidon sisältöä ja käyntien määrää voidaan muuttaa tilanteen mukaan. Palvelusuunnitelma kannattaa tarkistaa aina, kun asiakkaan toimintakyvyssä, terveydentilassa tai elämäntilanteessa tapahtuu olennainen muutos.

Haluatko selvittää, millainen apu sopisi teidän tilanteeseenne?

Kotihoidon aloittamisen ei tarvitse tarkoittaa suurta muutosta. Joskus yksi säännöllinen käynti riittää tuomaan arkeen turvallisuutta, helpottamaan päivittäisiä toimia ja vähentämään läheisten huolta.

Tutustu kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluihin.